TUNNEVYÖHYKETERAPIA

(PSYKOLOGINEN VYÖHYKETERAPIA)

Itsensä kuuntelemisen edellytys on oma syvä yhteys sisimpäänsä. Aloitamme hoidon sen harjoittelemisella. Usein eteen tulee myös itsensä hyväksymisen ja itsemyötätunnon haasteet. ”Voisinko todella lopettaa itseäni vastaan taistelunja antautua tunteilleni?”. Monesti meitä neuvotaan kohtaamaan negatiiviset tunteemme, varjomme. ”Miten?”, on useimpien ensimmäinen kysymys. Tietoisella tasollamme, eli päällä/järjellä, on vain rajalliset keinot ratkaista ongelma. Ne me jo tiedämme ja osaamme. Kehomuisti taas on syvempi alitajunnan tietoisuus, joka on meidän sisällämme ”koodattuna”. Siellä asuu totuus itsestämme sellaisena, kun se on aikanaan kehomuistiin painettu. Tarvitsemme opettelua sen kuuntelemiseen, sillä meidän yhteiskuntamme opettaa suorittamista ja ongelmanratkaisua järjen avulla.

 

Tunnevyöhyketerapiassa eli PVT:ssä tarvitsemme sinun elämäntarinasi, josta löydämme kipukohtasi. Mukana käytetään teoriaa kehon elämänkaareen perustuvasta tunnemuistista, joka noudattaa 18 vuoden rytmiä. Hoidon edetessä perimä tulee mukaan. Otamme tietoa vastaan vanhempien ja isovanhempien tapahtumista ja niiden aiheuttamista vääristä reagointi- ja  selviytymismalleista.

 

Tavoitteena on ymmärtää omat tapamme selviytyä sisäisen lapsen ohjaamista reagointimalleista. Aikuisena me voimme ymmärtää – ja ottaa vastuuta – käyttäytymisestämme. Oma sisäinen ankara tuomari tarvitsee huomiotamme ja kuulluksi tulemista. Rakkaus, empatia, hyväksyminen ja myötätunto ovat meidän ”aseitamme” itseämme vastaan. Sillä me itse olemme meidän pahimpia hylkääjiä. Menneisyyden uskomuksista ja vääristyneistä tunnemalleista sekä omasta negatiivisesta tarinasta pitäisi osata päästää irti. Mutta miten voit päästää irti tunteista, jotka eivät koskaan ole tulleet kuulluiksi ja ymmärretyiksi. Niin kauan, kun emme kohtaa uskomuksia itsestämme ja traumojamme, ne näyttäytyvät elämässämme – uudelleen ja uudelleen. 

 

Tunteiden kohtaaminen tapahtuu lempeästi omaan tahtiin. Jos alkuun tarvitaan tunnetaitojen opiskelua, aloitamme siitä. Opiskelemme puolustusreaktiot, jotka näyttäytyvät estämään kohtaamista, kuuntelemme järjen äänet hiljaisiksi ja huitaisemme sisäisen tuomarin hetkeksi ulos hoitohuoneesta. Antaudumme pelolle ja lopulta kohdattavalle tunteelle. Meissä on kaksi ääntä yhtä aikaa puhumassa. Tai oikeastaan toinen huutaa ja analysoi, järkeilee ja pelottelee, kun taas toinen kuiskaa sen tiedon/totuuden, mikä vaan ”on”. Juuri ne puolustus- ja selviytymismekanismit tekevät haastavaksi antautua itselleen, hallinnan menettämiselle ja negatiivisten tunteiden kohtaamiselle. Juuri niille, jotka meidän on kohdattava parantuaksemme. Olen mukana turvana ja kanssakulkijana. Tunteen kohtaaminen ja oivaltaminen ovat kuitenkin sinun omia prosesseja.

 

Tunteen kohtaaminen on siis aina kehollinen kokemus, joten vien hoidon myös keholle, jota hoidetaan erilaisin hierontatekniikoin ja painalluksin. Sinä makaat lämpimän peiton alla alusvaatteisillasi, josta yksi raaja kerrallaan otetaan käsittelyyn.

 

Hoidon este on hoitamattomat psykiatriset sairaudet.

 

Tervetuloa!